Tuhansien järvien maassa voisi ulkomaalainen helposti kuvitella, että kaikki suomalaiset syövät kalaa koko ajan, kun sitä kerran on saatavilla. Kala onkin hyvä proteiininlähde, mutta monesti se on kaupassa myös se kallein vaihtoehto. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ammattikalastajat eivät saa samanlaisia maataloustukia kuin lihantuottajat, minkä avulla esimerkiksi jauheliha pysyy kuluttajalle vielä siedettävän hintaisena. Ammattikalastajien määrä on myös ollut melkoisessa laskussa, ja nuoria näkee alalla harvoin.
Toinen valitettava seikka on se, että kun suomalaiset sitten syövät kalaa, lautaselle valikoituu yleensä norjalainen kasvatettu lohi ja kotimaista järvikalaa ei juuri ole edes tarjolla. Tämä johtuu siitä, että lohen katsotaan olevan hienoa ja laadukasta, kun taas kotimainen järvikala on roskakalaa, jota pyydystetään kesämökillä vain siksi, että lapsilla olisi kokemus mato-ongen käytöstä. Kotimainen järvikala olisi kuitenkin kaikkien kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Ja tästä saa vielä vähän enemmän jännitystä irti, jos pyydystää kalansa itse.
Kalareissulle pukeutuminen
Kun haluat kalastaa kalasi itse, kannattaa luonnollisesti huolehtia kuntoon kaikki kalastusvälineet ja -luvat. Paikaksi kannattaa valittaa sellainen vesistö, jossa ei ole todettuja ympäristöongelmia ja joka on mahdollisimman hiljainen. Mitä syrjemmäksi pääset esimerkiksi kaupungin hälinästä ja muista ihmisistä, sitä parempi: jääpähän itsellesi enemmän kalaa.
Toinen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, on pukeutuminen. Kalastaminen on melko staattista puuhaa ja tulet istumaan tai seisomaan paikallasi joitakin tunteja ihan vain odotellen. Tämän takia kannattaakin pukeutua kerroksittain, jotta vaatekerroksia olisi helppo vähentää ilman lämpötilan mukaan. Hyvä aluskerros on kaiken A ja O, ja sellaiseksi kelpaavat laadukkaat urheiluvaatteet, joita voi käyttää kalastuksen lisäksi myös salilla ja muussa liikunnassa.
Miksi suosia järvikalaa?
Kalastaminen itse ei kuitenkaan aina kiehdo, mutta kotimainen järvikala sen sijaan kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Herääkin kysymys, mitä tavallinen kuluttaja hyötyy siitä, että norjalainen lohi korvataan vaikkapa kotimaisella silakalla.
Ensinnäkin kotimainen kala on turvallisempaa, kuin mitä ehkä aikaisemmin on luultu. Luonnonvarakeskus on katsonut, että erilaiset ympäristömyrkyt kotimaisessa järvikalassa ovat hyvin vähäisiä, ja viljellyn norjalaisen lohen voi huoletta vaihtaa pois. Kotimaisten vesistöjen suojelutoimet ovat siis alkaneet näkymään konkreettisesti.
Toiseksi kannattaa pitää mielessä, että kotimainen järvikala on melkoinen ympäristöteko. Ensinnäkin kalan matka vesistöstä lautaselle lyhenee merkittävästi, kun vaihtaa kotimaiseen. Lisäksi varsinkin särkikalojen syöminen vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja auttaa pitämään järvet kirkkaina ja mukavina uida. Eläinperäisistä proteiininlähteistä nimenomaan villikala on hiilijalanjäljeltään se kaikkein pienin.
Eikä kannata unohtaa suomalaisen ruokakulttuurin vaalimista. Se määrä punaista lihaa, minkä keskiverto suomalainen syö tätä nykyä, on suorastaan uskomaton verrattuna 1900-luvun alkuun. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa silakka on ollut pitkään sikäläisen ruokakulttuurin selkäranka ja sitä on syöty keitoissa, paistettuna ja suolattuna. Myös sisämaassa, kuten Savossa syödään ahventa ja muikkua kalakukon muodossa. Olit siis missä tahansa päin Suomessa, perinneruokien kohdalla törmäät aina kalaan.